Maakunnat tuottavat vaurauden ja energian koko maahan

Kun olin pieni poika, oli kotiseudullani huonekalutehdasbuumi. Kirjahyllyjä, sänkyjä, lipastoja ja varsinkin kernisohvia tehtiin melkeinpä joka torpassa.

Maanantaina huonekaluilla lastatut koppiautot, Ford Customit lähtivät jonona matkaan kohti pohjoista, etelää ja itää. Autollinen huonekaluja myytiin helposti torstaihin mennessä. Ihmiset halusivat 70-luvulla uudistaa asuntojaan ja iänikuiset kaljamaalilla ruskeaksi värjätyt sivustavedettävät sänkysohvat joutivat kaatopaikalle uusien värikkäiden, punaisena ja vihreänä kiljuvien tekonahkasohvien tieltä. Muistan tuon ajan myös siitä, että kylä oli silloin vauras. Rahaa kannettiin maakunnasta, ja tuntui ettei loppua näy. Huonekaluliikkeet kuitenkin tulivat ja veivät pohjan kulkukaupalta. Vain muutama sinnikäs jäi harjoittamaan tuota hienoa ammattia isojen huonekalujättien puristuksessa.

Huonekalubuumi loppui, mutta olin varma että jokin seuraava asia tulee vielä maaseudullekin, sellainen joka on täysin uutta, ennen kokematonta ja paikkakunnalle vaurautta tuovaa. Sain elää lapsuudestani kolmekymmentä vuotta, kunnes tajusin ja huomasin että nyt on uuden buumin aika tullut.

Suomi oli herännyt vihdoin tuulivoimaan.

Maaseudulla todellakin eletään, mennään eteenpäin ja uskotaan tulevaisuuteen

Vuonna 2010 Suomessa oli tuulivoimaloita kourallinen ja nekin lähinnä pieniä, vanhoja ja tehottomia rakkineita. Valtiovalta päätti silloin että Suomeen pitää saada uusi puhtaasti energiaa tuottava energiasektori. Luotiin sähkön syöttötariffijärjestelmä, jolla tuettiin ensimmäistä kahtatuhatta megawattia tuulivoimaa, jotta uusi teollisuusmuoto kotimaahan syntyisi. Ja siitähän se syntyi, maakuntien uusi "huonekalukoijari" - tuulivoima!

Tähän uuteen ja ihmeelliseen asiaan oli lähdettävä mukaan. Aloimme naapurin isännän kanssa kartoittaa omaa tuulivoimalan paikkaa, ja monien kommelluksien, lupahässäkän ja rahoituskokousten jälkeen laitoimme silmät kiinni ja allekirjoitimme satasivuisen kauppakirjan satametrisestä teollisuusluokan tuulivoimalasta. Tuulivoimala kytkettiin verkkoon 18.11.2013 kello 16.26. Se oli ensimmäinen tariffivoimala Etelä-Pohjanmaalla.

On hienoa huomata kuinka pienessä ajassa tuulivoimalat ja -puistot ovat kehittyneet. Voimalamme oli suurin mitä sai vuonna 2013. Nyt se on kuin vappuhuiska uusien 150 metristen ja kolmekertaa tehokkaampien voimaloiden rinnalla. Isoja tuulipuistoja rakennetaan nyt täysin ilman tukea kannattavasti. Ilman tuota reipasta alkusysäystä olisi energiantuotanto tuulivoimalla Suomessa edelleen lapsenkengissä. Nyt se on edullisin energiantuotantomalli, ja energia syntyy päästöttömästi.

Samalla se tuo paikkakunnalle, mihin puistoja rakennetaan, vaurautta. Maaseudulle ei ole koskaan investoitu näin paljoa kuin juuri tällä hetkellä. Kahdenkymmenen myllyn puiston rakentaminen maksaa noin satamiljoonaa. Kiinteistöveroina puisto maksaa satojatuhansia kunnan kassaan. Lisäksi metsän omistajat saavat maapohjasta, johon mylly tulee, vuokratuloja. Kun satamiljoonaa lyödään suomalaiseen metsäkorpeen, jää siitä isot rahat ja infra paikallisille toimijoille. Myllyille rakennetaan aina hyvät ja kunnolliset väylät, jotka ovat hyödynnettävissä metsätalouden kuljetuksissa. Ehkä rahaakin suurempi asia on, kun huomaa illalla tuulipuiston lentoestevalojen loisteen ja tulee tunne, että täällä maaseudulla todellakin eletään, mennään eteenpäin ja uskotaan tulevaisuuteen.

Pitää muistaa, ilman maakuntia ja niiden tuulivoimapuistoja, vesivoimalaitoksia, ydinvoimaloita, sellu- ja paperitehtaita, sahoja, talotehtaita ja metalliteollisuutta ei Suomessa olisi tätä hyvinvointia mikä meillä on. Suomen maan arvonnousu tehdään maaseudulla, ehkä se nautitaan sitten kaupungeissa.

-Simo Ralli

Kuuntele Simo Rallin kolumni ääneen luettuna

Voit kuunnella kolumnin ääneen luettuna Maa puhuu -podcastista: