Urbaani maaseutu: arkea, elämää ja bisnestä kestävästi
Kestävä arki ja hyvä elämä: maaseutuympäristöjen yritykset menestyvät luomalla uutta ja tekemällä kestäviä arvovalintoja toiminnassaan. Eettisyys ja ekologisuus ovat arvoja, jotka kiinnostavat tällä hetkellä myös kuluttajia kautta koko maailman.
Sanni Kaitamäki opiskeli aikoinaan saksofonistiksi Turussa, mutta päätyi lampuriksi Sarvijoelle, Kurikan Jurvaan. Nyt hän pyörittää yhdessä miehensä Akin kanssa 400 uuhen Kaitamäen Lampolaa ja Sarvijoen kehräämöä.
– Rakastin eläimiä jo lapsena. Sanoin pienenä, että minusta tulee isona maatilan emäntä tai MacGyver, nauraa Sanni.
Sanni on kotoisin Jalasjärveltä, minne hän muutti takaisin opiskeluvuosien jälkeen. Siellä hän piti pientä omaa lammaskatrasta ja opetteli maltillisesti lampaiden kasvatuksen saloja.
– Tapasin Akin pässihuutokaupassa Ilmajoella. Kun kaksi ”lammashullua” tapasi toisensa, niin se oli sitten menoa. Jatkoimme täällä Sarvijoella Akin vanhempien lammastilaa, joka on perustettu 1978. Villasta on koko ajan tullut meille yhä tärkeämpi, ja nyt se onkin päätuotteemme, hän kertoo.
Kotimainen villa on eettistä ja laadukasta
Sannin mukaan parasta työssä on se, että heillä on koko tuotantoketju hyppysissään ja jokainen sen osa on omassa hallinnassa. Kotimaisen villan kysyntä on valtavassa nosteessa. Villan jäljitettävyys on yhä tärkeämpää.
– Meillä pääsee halutessaan tutustumaan lampaisiin ja voi jopa valita sen lampaan, mistä villansa haluaa. Suomalaista villaa on kehitetty pitkäjänteisesti vuosia ja tällä hetkellä sen laatu on huippuluokkaa. Me lampurit pystymme vaikuttamaan villan laatuun ja siitä on mahdollista saada pehmeää kuitua. Hienoimmat villat ovat jopa yhtä pehmeitä kuin merinovilla, Sanni kertoo.
– Kehräämö meillä on ollut nyt noin puolitoista vuotta. Ostimme luottokehräämömme liiketoiminnan, kun sen yrittäjät olivat jäämässä eläkkeelle. Tämä on unelmien täyttymys, hän iloitsee.
Elämä lammastilalla on yksinkertaista ja työ palkitsevaa. Yrittäjäpariskunnalle on ilo kasvattaa myös perheen lapset maanläheiseen elämään.
– Eihän tämä tunnu työltä, tämä on tapa elää. Meille on valtavan tärkeää puhtaan suomenlampaan jalostustyö ja lajin geenipoolin säilyttäminen puhtaana. Pidämme työllämme hengissä isälinjoja ja jalostamme niitä koko ajan paremmaksi, Sanni kertoo.
Tilan ja kehräämön toiminta on kasvussa. Yrittäjäpariskunnan tila työllistää täyspäiväisesti, lisäksi tilalla työskentelee yksi työntekijä ja toista parhaillaan haetaan.
Kestäviä lakkeja lakeuksilta
Kurikassa sijaitseva Tella valmistaa lakkeja ja suojatuotteita jo neljännessä polvessa. Tellan tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan maaseudulla. Valmistajina yritys hyödyntää paikallisia eteläpohjalaisia pienompelimoja ja tehtaita. Valmistus on paikallistuotantona pienipäästöistä.
– Ennen täällä oli useita lakkitehtaita, joten on hienoa, että voimme säilyttää paikallista käsityöläisperinnettä. Kaikki Tellan käyttämät materiaalit on otettu tuotantoon ekologisin perustein. Kankaiden pääraaka-aineina ovat luonnonmateriaalit, kuten villa ja pellava, suojatuotteissa kotimaassa tuotekehitetyt kuitukankaat, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth.
– Tella on isoisoisäni Aarne Saksan yhtiökumppaneidensa kanssa 1935 perustama yritys, jossa isoisäni Antero Saksa oli pitkään toimitusjohtajana. Tellalla on hyvä, vahva maine kotimaisena tuotteena ja vakiintunut asema. Kun siirryin yrityksen johtoon vuonna 2016, halusin nostaa brändin samaan loistoon, mitä se joskus kultavuosinaan oli. Isoisältäni saamani eväät ovat olleet arvokkaat tässä työssä. Olen taiteen maisteri tekstiilialalta Lapin yliopistosta, mutta kyllä oleellisinta on, että olen jo nuoresta saanut tehdä työtä perheyrityksessä. Tosin opiskelin myös opettajaksi ja tein niitä töitä viisi vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. On hyvä nähdä ja kokeilla monenlaisia töitä, Liina-Maaria jatkaa.
Tellassa otetaan huomioon sekin, että maailma on muuttunut ja esimerkiksi digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat tätä päivää.
– Aina pitää hakea uusia suuntia. Tellan juuret tulevat kaukaa. On ratkaisevaa, kuinka yritys ottaa kulloisenkin ajan haltuun, hän sanoo.
Arvojen mukaan
Liina-Maaria oppi jo lapsena sen, että maa elättää ja mitään ei saa heittää hukkaan, vaan kaikki pitää käyttää.
– Minulla perusarvot tulevat jo lapsuudenkodista Kurikan Niileskylästä, missä vanhemmillani oli pieni luomutila. Meillä oli lampaita, kanoja, ankkoja, possuja ja saimme myös viljatuotteet omasta pellosta.
Liina-Maarian johtama Tella toimii vastuullisesti. Yritys kuuluu Suomen Tekstiilin ja Muodin vastuullisuustyöryhmään, joka hakee ratkaisuja tekstiili- ja muotialan vastuullisuuskysymyksiin.
– Jo isoisäni aikana osattiin valmistaa siten, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Asia oli niin itsestään selvä, ettei sitä brändätty. Nyt osaamme tästä kertoa. On ilo tehdä työtä, jossa saan toteuttaa vastuullisia arvoja, hän sanoo.
– Koen myös tärkeäksi sen, että olemme olleet luomassa työpaikkoja. Arvot ovat meidän yrityksessämme täyttä totta ja tapa elää.
Maaseutu on huippupaikka
Vaikka Liina-Maaria on asunut suuremmissakin kaupungeissa, hän löytää pienestä maaseutukaupungista monia hyviä puolia ja rajattomasti mahdollisuuksia. Hän arvostaa molempia asuinympäristöjä, mutta valitsee silti mieluummin Kurikan.
– Olen ollut iloinen siitä, että löysimme Kurikasta kolmilapsiselle perheellemme kodin. Asumme 1906 valmistuneessa hirsitalossa, jonka puolisoni on kunnostanut perinnerakentamisen menetelmin. Hän työskenteleekin nykyään perinnerakentajana perustamassaan Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:ssä. Kurikka on hyvä paikka yrittää, sillä yrittäjyyttä arvostetaan.
Liina-Maaria arvostaa maaseudulla asioiden helppoutta.
– Jos tarvitsen pihaan soraa, se hoituu muutamassa tunnissa. Verkkoyhteydet toimivat hyvin ja nopeasti eli maaseutu on kaupunkia modernimpi. Isossa kaupungissa usein hämmästyn verkkoyhteyksien hitautta. Myös lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsee nopeasti. Hoito on laadukasta. Kulttuuritapahtumia riittää kivasti ja jos joskus haluan kaupunkiin, olen 35 minuutissa Seinäjoen keskustassa ja sieltä tunnissa Tampereella ja 2 h 20 min Helsingin keskustassa. Lisäksi asuntojen hinnat ovat kohtuulliset. Yksiön hinnalla täältä saa jo omakotitaloja. Lapsille löytyy harrastusmahdollisuuksia ja ryhmissä on tilaa. Koen elämäni pienessä maaseutukaupungissa erittäin hyväksi, hän listaa.
Teksti: Susanna Korkiatupa
Tellan kuva: Kati Saari
Sarvijoen kehräämön kuva: Kaitamäen tila